Arkisatuja aikuisille

-


Katja Lahti
 Ina Westman

 Arkisatuja
 aikuisille
S&S 2019, 215 sivua


Olen aina pitänyt saduista. Alunperinhän ne kirjoitettiinkin juuri aikuisille. Kun kirjastot vapautettiin vihdoinkin korona-kurimuksesta kukin kirjasto tavallaan, minulle tuli tarve lainata muun genren lisäksi myös satuja. Koska kirjastostamme sai kirjoja harmikseni vain etukäteen varaamalla, selailin netissä luetteloita ja päädyin Arkisatuihin aikuisille. Me aikuiset tarvitsemme satua nimenomaan arkeemme :) Jos olisin valinnut kirjaa paikan päällä, en olisi tarttunut tähän kirjaan sen kannen vuoksi. Se ei lainkaan kutsunut minua seikkailuun, mutta makunsa kullakin.

Yö oli ihanan lämmin ja pystyin istumaan ulkona hihattomassa kesämekossa. Tyyni ihana yö. Ei tuulta. Ei ääniä. Kupissa Sadepäivän iloa. 

Arkisadut aikuisille olivat novelleja arjesta. Ne kurkistivat perheiden aamulähtöihin kohti päiväkotia; hämmentyneen työyhteisön strategiapalaveriin; uupuneen äidin ja hoitovapaalle jääneen isän romahdukseen; kuolemaan; eroon.. koko elämän kirjoon. Välillä nauratti niin, että oli vaikeuksia olla herättämättä ympäristöä. Teksti soljui kepeänä ja armahtavana nykypäivän ihmiselle. Takakansi lupasi arjen ylistystä elämän lyhyisiin hengähdystaukoihin ja se piti mainiosti lupauksensa. Voisin hyvin kuvitella, että kun aika on kortilla ja kädessä vain hetken aikaa kuppi kuumaa, voisi hauskasti energisoida itseään näillä kirjallisilla pienillä välipaloilla :) Minä tosin hotkaisin kirjan yhtenä suupalana. Sopivan kevyt henkäys aamuyön viehättävään kesäilyolotilaan. Kaiken ei aina tarvitse olla niin vakavaa. 

Kommentit

Lähetä kommentti

Moi
Mitä ajatuksia sulla heräsi?
Sirpsi

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fredrika Runeberg avaa silmät naisen osasta nuijasodassa

-
Kuva
Fredrika Runeberg: Sigrid Liljeholm Kuvaus Klaus Flemingin ajoilta Suomentanut Tyyni Tuulio WSOY, 381 sivua Alkuperäinen teos ilmestyi vuonna 1862 Lukemani teos on vuodelta 1983  Fredrika Runeberg (1807-1879) oli ensimmäisiä Suomen historiallisten romaanien kirjoittajia. Olenkin kirjoittanut jo aikaisemmin hänen menestystä niittäneestä teoksestaan, Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä, joka kuvasi Isonvihan aikaa. Silja Liljeholmia ei aikanaan arvostettu yhtä paljon kuin Boijea, mutta itse kiinnostuin nimenomaan tästä teoksesta.  Jos lukee vain nykykirjailijoita, menettää minusta paljon. Menneiden vuosisatojen naiskirjailijat ovat todella riisuneet laput yhteiskunnan silmiltä siitä, millaista naisten ja lasten elämä todellisuudessa oli ja mitä se oli olla ilman päätäntävaltaa omassa elämässään. On käsittämätöntä, miten Fredrika Runeberg avioliitostaan ja kahdeksasta lapsestaan huolimatta, pystyi tuottamaan kirjallisuutta. Kuuluisan runoilijan vaimona ei varmasti ollut helppoa olla
Lue lisää

"Aivan kuin Jumala olisi leikitellyt väripensselillä"

-
Kuva
 Chimamanda Ngozi Adichie:   Purppuranpunainen hibiskus Otavan Kirjapaino Oy, 2010 328 sivua Kun käännän viimeisen sivun tästä kirjasta, nenässäni tuoksuu edelleen hibiskuksen kukka ja kielelläni maistuu garri. Tunnen ihollani kuuman tuulen ja orastavan naiseuden. Mielessäni kaikuu isän sanat:"Miksi teit syntiä?" Ja havahdun siihen onneen, ettei se ollutkaan minun isäni.  Nigeriassa asuva 15-vuotias Kambili ja hänen veljensä Jaja elävät traditionaalisen ja kristinuskonnollisen arvomaailman puristuksessa, jossa heidän mielipiteillään ei ole väliä. Taloudellinen hyvinvointi ei takaa heille onnellisuutta, mutta arvon paikallisessa yhteisössä. Kirja kuvaa hyvin afrikkalaista yhteisöllisyyttä, jossa autetaan toisiaan ja jossa varakkuus tuo samalla vastuun muista ihmisistä.  Kirjailija kuvaa tuskallisen aidosti perheväkivaltaa ja perheen sisäistä valtarakennetta. Sitä miten moninainen ongelma se on. Miksi ei ole helppoa huutaa väkivallasta maailmalle.  Hibiskuksen kukka on selviyty
Lue lisää

Kirja, joka pyyhkii pois syyllisyyden puhua rahasta ja taloudellisesta hyvinvoinnista

-
Kuva
 Moona Laakso: Vaurastu kuin NAINEN Into, 2021, 278 sivua Nainen on vuosisatoja jäänyt kotiin hoitamaan lapsia, jäänyt ilman perintöä, ollut vailla taloudellista päätäntävaltaa, ilman omaisuutta. Ajan kuluessa naisten oikeudet ovat parantuneet kohta kohdalta, mutta edelleenkin naisen euro on vain 80 snt miehen euroon verrattuna ja edelleenkin mies hallitsee maailman pääomia. On jotenkin hävytöntä, jos nainen puhuu rahasta, puhumattakaan, jos hän vaatii rahaa. Parhaillaankin hoitajat lakkoilevat parempien työolojen, palkan ja hoitajien saamisen puolesta, mutta esimerkiksi uutispäällikkö Riika Kuuskoski ehdotti kommentissaan hoitajille intoa ja paikallista kekseliäisyyttä, itseohjautuvia tiimejä. Ettei hoitajien palkan nousu ole varmaankaan ainoa tapa parantaa hoidon laatua. Kun hoitajat ovat työskennelleet vuosikausia tilanteessa, jossa he ovat joutuneet tekemään tuplavuoroa ja alimiehityksellä, nyt kun hoitajat menivät lakkoon vasta huomataan, että hoitajien alimitoitus saattaa vaikutt
Lue lisää