Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on marraskuu, 2021.

Syväsukellus naisten kiellettyihin tunteisiin

Kuva
 Elena Ferrante:  Tyttären varjo  WSOY 2020  175 sivua Ferrante jakaa taatusti kirjailijana lukijat leireihin. Häntä rakastaa tai inhoaa. Tai sitten ei. Repimällä auki naisten salaisia tuntemuksia ei herätä hurmiota kaikissa naisissa. Etenkään Italiassa, jossa äiti on varmasti Äiti. Mutta ei se herättänyt minussakaan. Tämä kirja oli kirjoitettu hyvin, kieli oli taidokasta, ilmaisu koskettavaa. Viimeisen sivun käännettyäni minulla oli paha olo. Kirjan juoni ei ollut kummoinen eikä sivuja ollut ladattu tapahtumilla. Ne oli kyllästetty tuntemuksilla. Keski-ikäinen nainen köllii rannalla tai himassa, tekee työtä, elää päivänsä seuraillen muiden elämää ja muistellen ahdistavia muistojaan äitinä. Kuinka lapset esti kasvamasta itseksi, kuinka niiden tarpeet ärsytti niin, että päätyi lyömään lastaan ja lopulta jättämään ne kolmeksi vuodeksi. Päähenkilö väitti rakastaneensa liikaa lapsiaan ja siksi jättäneensä heidät, mutta minä en pahemmin löytänyt rakkautta sivuilta kuin yhden pulkkamäen verr

Romantiikkaa ja rasismia samoissa kansissa

Kuva
 Charlotte Bronte: PROFESSORI Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2009, 331 sivua Ensimmäinen alkuteos Professor julkaistiin postuumisti vuonna 1857 William Crimsworth kokeilee joitakin vuosia työsuhdetta veljensä alaisuudessa Etonista valmistuttuaan, mutta joutuu melkoisen aliarvostettuun asemaan ja jättää lopulta paikkansa. William on kaikessa köyhyydessään ja yksinäisyydessään  ylpeä ja oman tiensä kulkija. Hän ei suostu toisten lattiarätiksi. Suhteiden avulla William pääsee Belgiaan pariin hyvään kouluun. Rakkaus tulee kuvaan. Yhteiset tulevaisuudensuunnitelmat. Charlotte Bronte tiesi omasta kokemuksestaan, mitä on elää sisäoppilaitoksessa kuhisevien tyttöjen kanssa, köyhyyden ja ankaruuden sekä kiusanteon keskellä. Professorissa köyhyys ja yksinkertainen elämä tuntuu aitona. Köyhän ihmisen ylpeys ja selviytyminen. Kirja on uskomaton sekoitus romantiikkaa ja rasismia. Antaessaan professori Williamin kuvata tyttöluokan oppilaita mitä järkyttävimmillä ilmaisuilla heidän ulkonäöstään, yleisest