Yhden pienen silkkitassun tarina

 

Takashi Hiraide:
Kissavieras

Kustantamo S&S, 2016, 156 sivua

On todella hienoa, että FILI ja muut ovat tukeneet tämän alkuperäisesti japaninkielisen, Neko no Kyaku-nimisen teoksen suomentamista. Harva pääsee matkustamaan Japaniin ja tutustumaan sen ainutlaatuiseen kulttuuriin. Tämä oli siis minullekin pieni ikkuna japanilaiseen mielenmaisemaan.

Kerronta tässä kirjassa oli hyvin korutonta ja pienieleistä, harmonista. Kotona työskentelevän pariskunnan asunnon pihalla ja huoneissa vierailee sipsutteleva luonnikas kissa, jota ei omisteta vaan joka tarjoaa hetken seuraansa ja lumovoimaansa työn ja arjen keskelle ja joka sitten katoaa elämästä jättäen jälkeensä surun ja tyhjyyden.

Kissavieras on todiste siitä, ettei kirjallinen, kaunis, mieleenpainuva hetki tarvitse ylellisiä ja räiskyviä tapahtumia koskettaakseen vaan ainoastaan tunteen siitä, että minäkin olisin voinut kokea juuri tuon hetken. Kaikki 152 pientä sivua olivat lukemisen arvoisia, rauhoittavia. Ne saivat minut katsomaan vaistomaisesti  ympärilleni ja etsimään pikkuista silkkitassua. Sikäli erikoista, etten edes juonut teetä tätä tarinaa lukiessani, koska se oli minulle kuin japanilainen, vihreä tee, jota nautin hitaasti pienestä kupista alusta loppuun asti - melkein samassa asennossa.

Enemmän tietoa kirjailijasta ja hänen teoksistaan seuraavasta linkistä:

https://www.goodreads.com/author/show/971054.Takashi_Hiraide