Teetä ja teoksia

Katja Lahti Ina Westman Arkisatuja aikuisille S&S 2019, 215 sivua Olen aina pitänyt saduista. Alunperinhän ne kirjoitettiinkin juuri aikuisille. Kun kirjastot vapautettiin vihdoinkin korona-kurimuksesta kukin kirjasto tavallaan, minulle tuli tarve lainata muun genren lisäksi myös satuja. Koska kirjastostamme sai kirjoja harmikseni vain etukäteen varaamalla, selailin netissä luetteloita ja päädyin Arkisatuihin aikuisille. Me aikuiset tarvitsemme satua nimenomaan arkeemme :) Jos olisin valinnut kirjaa paikan päällä, en olisi tarttunut tähän kirjaan sen kannen vuoksi. Se ei lainkaan kutsunut minua seikkailuun, mutta makunsa kullakin. Yö oli ihanan lämmin ja pystyin istumaan ulkona hihattomassa kesämekossa. Tyyni ihana yö. Ei tuulta. Ei ääniä. Kupissa Sadepäivän iloa.  Arkisadut aikuisille olivat novelleja arjesta. Ne kurkistivat perheiden aamulähtöihin kohti päiväkotia; hämmentyneen työyhteisön strategiapalaveriin; uupuneen äidin ja hoitovapaalle jääneen isän romahdu

Maria Malmström: Nukkekoti Väinölän tapaan Nukkekotiin tai koristeiksi! Tämä kirja on herkkua ihmiselle, joka arvostaa käsillä luomista, historiaa, tarinoita. Malmström oikeasti välittää lukijoistaan, sillä hän paitsi luo huoneille ja ihmisille taustat, hetket ja nimet, myös antaa hyvät ohjeet ja kaavojakin. Kun ruokahalu kasvaa syödessä, sitä haluaisi tietysti joka ainoasta esineestä kaavat.. :) Olisi ollutkin upeaa, jos olisi saanut ohjeet pianon tekoon. Mutta muita erikoisuuksia löytyy vaikka kuinka koristeiksi tai avaimenperiksi, jos nukkekotia ei halua tehdä: höyrykone, vanhan ajan pyyheliinateline, astiahylly, hiustenkuivain, matkaradio, pokasaha, sähköhella jne. Hyvät kuvat ja värit sekä jouheva teksti lisäsivät lukunautintoa. Vanhan ajan Lipton tee sopi jotenkin kyytipojaksi. 

Kurt Vonnegut Sähköpiano Tammi 1982, mutta alkuperäinen 1953. Vonnegut on onnistunut läpimurtoteoksessaan luomaan yhteiskunnan, jossa koneet päättävät, tekevät, lajittelevat ihmiset henkilöstökoneella töihin tai tarpeettomiksi. Kone on aina oikeassa. Ihmiset asuvat Helsingin historiaa muistuttavalla tavalla pitkän sillan molemmin puolin omissa maailmoissaan. Ihmiskunnan kaksi suurinta ihmettä-ihmisajatus ja ihmiskäsi-on haudattu historiaan. Ainoa mitä ihmiset odottivat, oli, että joku antaisi heille jotakin. Maanviljelijöitä ei ollut. Oli turhakkeita tai sitten insinöörejä ja johtajia.    Elämän tarkoituksettomuudessa, tyhjyydessä, toimettomien käsien joukossa syntyy kapina.    Sähköpiano sopii loistavasti tähän aikaan, kun keskustellaan tekoälyn etiikasta ja työelämän muutoksista. Kurjistumisteoria 2.0:n mukaanhan työvoima todella eriytyy modernisaatiossa: on suuri huoli siitä, että työvoima jakautuu korkeasti tuottaviin tai korvattavissa oleviin. Vonnegut on ollut tarkkasilmäinen

Pentti Linkola Unelma paremmasta maailmasta.  Lue  kalastajan kapinaa kannesta kanteen!  (Into Kustannus 2015. Ilmestynyt alunperin vuonna 1971.)  Kun kalastaja Linkola kuoli vähän aikaa sitten, samalla kuoli alkuperäinen, aito kapinallinen, joka ruoti niin vihreitä kuin muitakin puolueita ja kaikkia ihmisiä, jotka eivät kyenneet sopusointuun luonnon kanssa hänen painottamallaan tavalla. Yksi vuosi riitti Linkolalle yliopisto-opintoja eikä se estänyt häntä pitämästä tarkkaa kirjaa luonnon ilmiöistä ja ottamasta kantaa erilaisilla foorumeilla luonnon puolesta.    Kirja koostuu Linkolan kirjoituksista erilaisiin tilaisuuksiin ja lehtiin ja niiden kantavana teemana on luonnon hätähuuto. Kirjoitukset ovat provosoivia, ajatuksia herättäviä, tulevaisuuteen näkeviä. Linkolan perusajatukset siitä, ettei maapallo ja luonto kestä nykyisenkaltaista kerskakulutusta, pitävät paikkansa tänäänkin. Erityisesti tänään. Sanoma koskettaa, mutta paikoin ärsyttääkin - ei sisällön vaan tyylin vuoksi.